Kolmella tyylillä kymppitonni laatusäilörehua

KoneAgrian nurmiseminaarissa käytiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa kolme yli kymppitonnin kuiva-ainetta hehtaarilta säilörehua korjannutta maitotilaa kertoi hyvistä käytännöistään. Saman pöydän ääreen asettuivat Juha Vuorela Koskenojan tilalta Etelä-Pohjanmaalta, Jarkko Pirinen Tupaselan tilalta Kymenlaaksosta ja Perttu Uusitalo Tupamäen tilalta Varsinais-Suomesta. Jokainen tuottaa runsaasti laadukasta säilörehua korkeatuottoiselle karjalle varsin erilaisissa kasvuoloissa, joten tyylikin on erilainen. Oli mukaansatempaavaa ohjata näin innokkaiden nurmituottajien keskustelua!

Panelistit Juha Vuorela, Jarkko Pirinen, Perttu Uusitalo ja paneelin vetäjä Anu Ellä vauhdissa

Juha Vuorela kertoi, että luottaa timotein voimaan ja korkeaan lannoitukseen. Koskenojan tilalla nurmen kylvöjälki on rivimäinen, mutta pienin muutoksin aiotaan tuunata kylvökalustoa ensi kevääksi, jotta riviväli pienenee. Timotein osuus on 80% ja kaverina ovat jälkikasvukykyiset nurminata ja ruokonata. Hyvin lannoitettu nurmiheinäkasvusto on vahvaa, muhkeaa ja maittavaa.  Kuivuus ei ole alueella yleinen ongelma ja maan kasvukunto on kohdallaan, joten useimpina vuosina timotei on säilörehukasvien ykkönen.

Kuvissa yllä Koskenojan timoteinurmea aikaisin keväällä ja muhkeaa korjuuaikaista timoteita

 

Nurmikierto on Koskenojalla hyvin nopea ja jos kasvusto ei miellytä silmää, jopa toisen vuoden nurmia voidaan lopettaa. Pintarakenne on joskus haastava ja jos sadekesän jäljiltä alkaa näkyä liikaa sammalta, paras keino on vetää aurat perään. Nuorilta nurmilta saadaan mahtavat sadot. Sitäpaitsi timoteivaltainen säilörehu on maittavaa ja helppoa suuren karjan ruokintaa ajatellen,  kiteyttää Juha.

Jarkko Pirinen pohti, että timoteipainotteinen kasvusto ei kasvaisi heidän pelloilla riittävästi erityisesti keski- ja loppukesällä, koska kuivuus on tyypillinen ongelma.  Tupaselassa on saatu hyviä kokemuksia monipuolisista kasvustoista, joissa on mukana neljän nurmiheinän lisäksi apiloita ja sinimailasta, välillä myös keltamaitetta. Englanninraiheinä on ollut hyvä lisä jälkisatoihin. Kasvustohavaintojen teko on tärkeää, jotta monipuolisen seoksen seossuhde pysyy hallinnassa. Kuvia ja videopätkiä voi lähettää nurmiasiantuntijalle myös etänä, kertoo Jarkko.

Jarkko painotti vaalivansa sinimailasia, huomioivansa kasvin erikoispiirteet rytmeineen ja lepoaikoineen ja vähentäneensä merkittävästi lannoitusta. Rehuanalyysituloksista näkyy, että alhaisella lannoitustavalla on saatu raakavalkuaispitoisuus tavoitetasolle ja lisäksi nurmipalkokasvit parantavat tiheyttä ja maittavuutta. Nurmiheinät tarvitaan kuitenkin sekaan ja timotein osuus on aina merkittävä. Meillä tehdään rehut silloin kun kasvit ja säät niin vaativat ja siksikin halutaan pitää rehunteko omissa käsissä, miettii Jarkko ihaillessamme korkeita kevätsadon D-arvoja.  

 

Tupaselan mailasnurmet korjataan keväällä kukinnan alkuvaiheessa ja loppukesällä kukkivana

 

Perttu Uusitalon rehumassa on edellisiin verrattuna välimallia. Lannoitusta ei alenneta merkittävästi, mutta apiloita ja sinimailasta on monella pellolla. Kuivuus iskee Tarvasjoellekin helposti, mutta monipuolinen viljelykierto ja mahtavat maat pelastavat kuivinakin kesinä syväjuuristen kasvien kera.  Nurmikierto on täydennyskylvöstä huolimatta nopea, sillä vain kauttaaltaan hyviltä nurmilta vedetään nykyistä reilun 11 000 kuiva-ainekilon keskisatoa.

Tupamäen tilalla kasvustoja havainnoidaan usein ja merkittävin havainnointiaika on aikainen kevät. Kun nähdään talven jäljiltä kasvustojen tilanne, tehdään vielä viimeiset viilaukset täydennyskylvön ja ravinteiden näkökulmasta.

Englanninraiheinä on ollut hyvä lisä seoksiin, mutta samalla kuitu on ollut hieman alhainen. Tänä kesänä kuitua kertyi paremmin, joskin osalla pelloista oli seoksessa myös koiranheinää. Mielenkiintoisia kokeiluja oli myös syysviljan päälle keväällä kylvetyistä nurmista sekä viimeisen vuoden harventuneiden nurmien pelastaminen täydentämällä sekaan viljaa. Tasokasta nurmen perustamista ei tosin korvaa mikään, pohti Perttu.  

Tupamäen monilajiseos on keväällä heinävaltaista, mutta kasvuston alaosissa muhii mukavasti nurmipalkokasvit. Perustamisjälkeä löytyy sekä rivimäisenä että hajakylvömäisenä.

 

Kolmella eri tyylillä voidaan tehdä täydellistä laatua ja korjata yli kymppitonnin kuiva-ainesato. Jokainen panelisti teki parasta mahdollista rehua omalle karjalle, omalla suunnitelmallisella tyylillään. Samalla jokainen teki muistiinpanoja vierellä istuvien isäntien taktiikoista. Nykypäivän huippunurmituottaja seuraa aikaansa ja tietää, että nurmi on karjatilan ykköskasvi.   

Kirjoittaja:

Anu Ellä

ProAgria huippuasiantuntija, nurmi

ProAgria Länsi-Suomi

puh: 040-1801260

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.