Tarua vai totta? Voiko hiehot siementää 14 kuukauden ikäisinä

Tutkimusten mukaan hiehojen hedelmällisyys on parhaimmillaan 13–14 kuukauden iässä. Tuotosseurantatuloksista käy ilmi, että siemennykset aloitetaan vasta 16–17 kuukauden iässä ja tiineyttä kohden on tarvittu 1,71 siemennystä. Herää kysymys, miksi siemennykset aloitetaan näin myöhään ja miksi hiehot eivät tiinehdy ensimmäisestä siemennyksestä? Optimaaliseen aikaan, 23–24 kk iässä, poikineiden hiehojen elinikäistuotos on parempi verrattuna vanhempana poikineisiin hiehoihin.

Poikimaikä pysynyt ennallaan

Tuotosseurantatiloilla hiehojen poikimaiän haitari on valtava, sijoittuen välille 24–30 kk. Paras kolmannes tuotosseurantatiloista poiíttaa hiehot 25 kuukauden iässä. Viimeisen viiden vuoden aikana hiehojen poikimaikä ei ole muuttunut suuntaan eikä toiseen. Nuorkarjan teemavuoden tavoitteena on vaikuttaa totuttuihin toimintatapoihin ja muuttaa tilannetta parempaan suuntaan tulevien vuosien aikana. Maidontuotannon kannattavuutta voidaan vahvistaa pienillä ja yksinkertaisilla asioilla, mm. hiehoprosessia tehostamalla.

Miksi hiehot poikivat liian vanhoina?

Hiehoja ei kannata siementää ennen kuin niillä on riittävä elopaino, ayshireillä vähintään 340 kg ja holsteineilla 370 kg. Monissa karjoissa hiehot kasvavat hyvin ja siemennykset voisi aloittaa nykyistä aikaisemmin. Oikean ajankohdan varmistamissa mittanauha on oiva apuväline.

Siemennykset kuitenkin aloitetaan vanhasta tottumuksesta vasta hiehon ollessa 16 kuukauden iässä. Tutkimuksissa on havaittu, että 16–17 kuukauden ikäisten hiehojen hedelmällisyys on merkittävästi heikompaa kuin 13–14 kuukauden ikäisillä. Tässä lienee yksi syy, miksi siemennyksiä tarvitaan näin runsaasti ja siten poikimaikä viivästyy.

Mihin kiiman merkit katoavat?

Hyvin ruokituilla ja riittävän päiväkasvun omaavilla eläimillä kiimakierrot käynnistyvät ajallaan. Kiimakierto alkaa, kun aikuiselopainosta on saavutettu 40 %. Siemennyksen tullessa ajankohtaiseksi, hiehoilta kuitenkin häviää kiimakäyttäytyminen sekä näkyvät kiiman merkit. Mistä tämä johtuu?

Usein hiehot siirretään uuteen eläinryhmään siemennysiän lähestyessä. Ryhmäkarsina muuttuu, hieho muuttaa karsinasta parteen, kuivikepohjalta kovalle pohjalle, kaverit muuttuvat, rehut saattavat muuttua, navetta saattaa vaihtua, eli olosuhteissa tapahtuu suuri muutos. Lattian liukkaus, kova pinta, valaistuksen puute, lämmin navettailma, rehujen vaihtuminen ja kenties hoitajien vaihtuminen ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat hiehojen kiimakäyttäytymiseen sekä tiinehtymiseen. Kaikki muutokset olosuhteissa tulisi tehdä vähintään kuukautta ennen siemennysten aloittamista.

Onko ruokinta kohdallaan?

Kiimakierto käynnistyy liian myöhään, jos hieho kasvavaa liian hitaasti. Huonoon kasvuun syynä on puutteellinen syntymähetken, vasikka- ja hiehokauden ruokinta. Vasikoiden tulisi kasvaa kilo päivässä ja syödä väkirehuja vieroitusvaiheessa vähintään 1,5 kg/pv. Juottokauden virheet näkyvät hitaassa kasvussa sekä vasikoiden terveydessä. Usein eläinten päiväkasvut ovat olleet vasikkavaiheessa 500 – 600 g/pv ja tiineinä 800 g/pv, eli täysin päinvastoin kuin tulisi olla. Tiineillä hiehoilla korkeaa päiväkasvua selittää kuntoluokkien nouseminen yli optimin.

Kuka aiheuttaa ongelmat?

Eläinlääkäri ja maitotilayrittäjä Gordie Jonesin mukaan, ”Jos lehmällä on ongelma, ongelmalla on etunimi ja sukunimi”. Meidän omat tekemiset ovat ongelmien taustalla, sillä eläin ei tietoisesti sairastu. Tunnistamalla mikä on nykytilanne ja muuttamalla omia toimintatapoja, tulokset paranevat kaikilla osa-alueilla.

Hiehoprosessin tehostamiseen saat lisätietoa Vasikasta huippulypsylehmäksi -kirjasta, ProAgrian Ruokinnan Ohjaus -palvelusta, Hienot Hiehot -Benchmarking pienryhmistä ja Nuorkarjan teemavuoden teemapäivistä. Lisätietoja saat oman ProAgrian maitotila-asiantuntijoilta sekä allekirjoittaneelta.

Suurimmat esteet optimaaliselle poikimaiälle

  1. Ruokinta ei ole ollut riittävää vasikka- ja teinivaiheessa
  2. Eläimet ovat kasvaneet hyvin, mutta aloitussiemennykset tehdään ”vanhasta muistista” liian myöhään
  3. Kiimantarkkailu on ollut puutteellista, eläinten siemennysikää ei seurata
  4. Olosuhteissa on parantamisen varaa

Lisätietoja antaa Minna Norismaa, ProAgria Pohjois-Karjala. Huippuosaaja – lypsykarjan ruokinta ja hyvinvointi, cowsignals ©adviser p. 040 3012431 minna.norismaa@proagria.fi

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.