Maitotiloilla laadultaan erinomainen nurmisäilörehu

Ruokinnan ja säilörehun laadun valtakunnallinen huippuosaaja Virva Hallivuori painottaa, että hyvä säilörehu vähentää väkirehumäärää ja rehukustannuksia.

ProAgrian tietopankkien ja siellä olevien rehuanalyysituloksien mukaan viime kesänä korjattu säilörehu on keskimäärin hyvää. Kevätsadon säilörehut ovat sulavuudeltaan hyviä ja laskennalliset syönti-indeksit korkeita, joten edellytykset tuottavalle ja kannattavalle ruokinnalle ovat olemassa. Hyvin sulavaa rehua lehmät syövät paljon ja väkirehun osuutta ruokinnassa voidaan vähentää. Yllätyksiä ruokinnan suunnitteluun voivat tuoda suhteellisen alhainen säilörehun valkuaistaso, korkea sokerin määrä ja alhainen sulamattoman kuidun määrä.

 

Ensimmäinen säilörehusato korjattiin viime kesänä aikaisin keväällä hyvissä olosuhteissa ja oikeaan aikaan, mikä näkyy säilörehujen analyysituloksissa. - Ykkössadon D-arvo on huimat 693 ja syönti-indeksi 110, kun se edellisvuoden ykkössadossa oli 104. Käytännön ruokinnoissa tuo ero on 1-2 kiloa väkirehua tuotostasosta riippuen. Eli sen verran voi vähentää päivittäistä väkirehun määrää ja väkirehukustannuksia tai odottaa reilun kilon verran enemmän maitoa päivässä paremman säilörehun ansiosta, valtakunnallinen huippuosaaja Virva Hallivuori ProAgria Länsi-Suomesta kertoo.

 

Ensimmäisen sadon keskiarvotuloksista silmiin pistää säilörehujen korkea sokeripitoisuus, hieman alentunut liukenemattoman kuidun määrä ja edellisvuoden tapaan suhteellisen alhainen valkuaispitoisuus. Ensimmäisen sadon raakavalkuaispitoisuus nurmisäilörehuissa oli keskimäärin 139 g/kg ka, kun pitkän ajan keskiarvo on ollut noin 145 g/kg ka.  – Mutta pelkkien keskiarvotietojen perusteella ei vielä kannata muutoksia ruokintaan tehdä. Omat rehut kannattaa analysoida ja huolehtia, että säilörehua on vapaasti lehmien saatavilla. Ruokinnan suunnitteluohjelmilla voidaan selvittää lehmien tuotospotentiaali ja syöntikyky, ja niiden perusteella optimoida kannattavin väkirehutäydennys. Valkuaisen yliruokinta ei kannata, sillä se rasittaa sekä eläintä ja ympäristöä että ruokinnan taloutta, Hallivuori jatkaa.

 

Tasapainota myös kuidun, valkuaisen ja kivennäisten osalta

 

Runsaasti sokeria ja erittäin hyvin sulava säilörehu voi tuoda mukanaan ongelmia ruokintaan. – Olen selvitellyt tapauksia, joissa erinomaisesta säilörehusta huolimatta lehmät eivät lypsä odotetusti. Mahdollinen syy on löytynyt liian alhaisesta sulamattoman kuidun määrästä säilörehussa. Rehuannoksessa on oltava sopivasti sulamatonta kuitua, jotta rehu viipyy ja ehtii sulaa pötsissä. Pieni määrä hyvälaatuista ja lyhyeksi silputtua olkea tai eri sadon säilörehujen sekoittaminen keskenään on tuonut joissakin tapauksissa apua, huippuosaaja Pirkko Korhonen ProAgria Pohjois-Savosta kertoo.

 

Taulukko: Ensimmäisen nurmisäilörehusadon keskimääräisiä laatutietoja eri vuosina. Lähde: ProAgria, säilörehuanalyysit. (syksy 2016 6 957 kpl)

 

2014

2015

2016

Raakavalkuainen, g/kg ka

147

131

139

Kuitu, NDF g/kg ka

544

561

537

Sulamaton kuitu, g/kg ka

73

72

65

Sokeri, g/kg ka

55

66

88

D-arvo

680

682

693

Syönti-indeksi

104

104

110

Fosfori, g/kg ka

3

2,6

2,5

 

 

 

 

Toinen sato korjattiin sääoloiltaan erittäin vaihtelevissa osissa, ja se näkyy myös suurina vaihteluina rehun laadussa. Rehujen sulavuudet ovat selvästi alhaisempia kuin ensimmäisessä sadossa, joten rehuerästä toiseen on entistäkin tärkeämpää ottaa rehuanalyysi ruokinnan osuvuuden varmistamiseksi. Säilörehujen kivennäispitoisuus on hieman kohdentunut edellisvuodesta, mutta esimerkiksi fosforin määrä on ProAgrian tietojen mukaan pitkän aikavälin tasoa alemmalla tasolla. Hallivuori ja Korhonen kehottavatkin suunnittelemaan nurmen lannoitusta myös fosforin osalta. – Lypsävillä lehmillä on harvoin fosforin vajausta, kun säilörehun lisäksi annetaan viljaa ja rypsiä. Etenkin rypsi on erinomainen fosforin lähde. Nurmen sadonmuodostuksen vuoksi kasvin fosforin saanti on syytä varmistaa, mikä kannattaa ottaa huomioon ensi kesän nurmen viljely- ja lannoitussuunnitelmissa.

 

Sato näkyy tuotoksissa

 

Hyvälaatuinen säilörehu näkyy jo tuotosseurannan tuloksissa. Maitomäärät ja maidon pitoisuudet ovat hieman paremmalla tasolla kuin edellisvuonna. Maitotuotokset ovat 0,3 – 0,5 kiloa ja pitoisuudet vajaan kymmenyksen edellisvuotta paremmat. Myös maidon ureapitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin viime syksynä, jolloin maidon ureapitoisuudet laskivat todella voimakkaasti ja ratkaisua haettiin optimoimalla ruokintoja uusiksi, Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta kertoo. Ero edellisvuoteen on kuitenkin vain suuntaa-antava, joten huomiota ruokinnan oikeellisuuteen kannattaa kiinnittää seuraamalla maidon määrän lisäksi maidon ureapitoisuutta ja maidon rasva-valkuais -suhdetta. Poikkeamat näissä kannattaa selvittää yhdessä asiantuntijan kanssa.

 

Vaikka rehujen laatu on hyvä, niiden analysointia ja ruokinnan suunnittelua ei kannata unohtaa. Tasapainoisen ruokinnan rakentaminen edellyttää tasapainoa sekä energian, valkuaisen että kuidun ja kivennäistenkin osalta. Se edellyttää rehujen laadun tuntemista ja sen huomioon ottamista ruokinnan suunnittelussa. ProAgrian ruokinnan asiantuntijoilla on hyvää näyttöä ja käytännön kokemusta, miten hyvällä suunnittelulla ja tavoitteellisella toteutuksen seurannalla saadaan tulosta aikaiseksi.

 

Lisätietoja:

Huhtamäki Tuija, kehityspäällikkö ProAgria Keskusten Liitto, puh. 040 1379371

Aluekohtaisia tietoja säilörehujen laadusta ja niiden vaikutuksista ruokintaan voi kysyä ProAgrian ruokintapalvelujen keskuskohtaisilta yhteyshenkilöiltä.

Anttila Anne, ruokinnan huippuosaaja, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, puh. 043 825 0522

Hallivuori Virva, ruokinnan huippuosaaja, ProAgria Länsi-Suomi, puh. 0400 953 623

Heinonen Liisa, ruokinnan asiantuntija, ProAgria Etelä-Savo, puh. 043 824 9506

Jussila Sari, ruokinnan huippuosaaja ProAgria Etelä-Suomi, puh. 043 824 9088

Karlström Tiina, ruokinnan huippuosaaja, ProAgria Oulu, puh. 040 513 3241

Korhonen Pirkko, huippuosaaja puh. 040 746 4915, Murtola Terttu, ruokinnan erityisasiantuntija puh. 040 700 9537 ja Turpeinen Eveliina, ruokinnan erityisasiantuntija puh. 040 523 0932, ProAgria Pohjois-Savo

Kreus Sinikka, ruokinnan asiantuntija, ProAgria Keski-Pohjanmaa, puh. 044 526 3059

Mäkinen Irene, palvelupäällikkö, ProAgria Keski-Suomi, puh. 040 587 3245

Norismaa Minna, ruokinnan huippuosaaja, ProAgria Pohjois-Karjala, puh. 040 301 2431

Tanner Minna, maatilayritysasiantuntija ProAgria Kainuu, puh. 040 572 3197

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@proagria.fi ilman ä ja ö.

 

Jaa

Artikkelit

  • Ruokinnan ohjaus - Tuotto

    Tilalle, joka haluaa kehittää tuotantoaan mahdollisimman tehokkaaksi ja tuottavaksi nykyisillä, käytössä oleville resursseilla ja karjalla.

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.