Kasvutilannekatsaus 8.9.2015 - Kevätviljojen puinnit vasta alussa

08.09.2015

Elokuun poutasäät kirittivät viljelykasvien kasvua ja kehitystä, mutta viljakasvustot ovat valmistuneet hitaasti puintikuntoon. Rukiin ja syysvehnän puinnit ovat lopuillaan, mutta kevätviljojen puinnit ovat vasta alussa. Puimaan on päästy ensimmäisinä huhtikuussa kylvettyjä kasvustoja. Syyskuun alun sateet ovat hidastaneet puintien etenemistä.

Puinnit arvioidaan saatavan päätökseen syys-lokakuun vaihteessa edellyttäen, että sää poutaantuu. Puintien venyminen pitkälle syksyyn lisää riskiä sadon laadun heikkenemisestä. Mikäli puinnit saadaan tehtyä hyvissä sääoloissa syyskuun puolivälissä, on sadon laatu todennäköisesti vielä hyvä. Sen jälkeen riskit lisääntyvät erityisesti kevätviljoilla.

Syysviljat lähes korjattu

Etelä- ja Keski-Suomessa ruis on lähes puitu. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 76-80 kg/hl, ja sakoluvut 150-250. Leipäviljakelpoista sadosta arvioidaan olevan 80-100 %. Syysvehnän puinnit ovat hieman rukiin puinteja jäljessä. Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 75-80 kg/hl, ja proteiinipitoisuus on yleisesti 10-11 %. Satakunnassa syysvehnän proteiinipitoisuus on ollut 9-13 %. Sakoluvut syysvehnässä ovat olleet korkeita, 250-300.

Aikaisin kylvetyt kevätviljat puintikunnossa

Kevätviljoista eniten on ehditty puida aikaisin kylvettyjä ohrakasvustoja. Ohran puinnit ovat pisimmällä Etelä-Karjalassa ja -Pohjanmaalla, jossa ohrista on puitu 20-25 %. Muualla maassa ohrista on puitu vasta 10-15 %, Lapissa ohran puintia ei ole vielä päästy aloittamaan.  Ohran puintikosteudet ovat olleet yleisesti 20-25 %. Hämeessä. Satakunnassa, Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla osassa puintieriä kosteudet ovat olleet alhaisia, 12-18 %. Ohrakasvustot ovat selviytyneet kevätviljoista heikoimmin kesän vaikeista sääoloista. Ohrasato arvioidaan hyväksi määrältään ja laadultaan ainoastaan Etelä-Karjalassa ja normaaliksi Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Myös Pirkanmaalla ja Hämeessä ohrasadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet ensimmäisissä erissä 64-70 kg/hl (normaali 62-68). Ensimmäisten erien rehukelpoisuus on ollut 95-100 %.

Kauran puinnit ovat aivan alussa suurimmassa osassa maata. Etelä-Savossa, Kainuussa ja Lapissa kaurakasvustot eivät ole vielä valmistuneet puintikuntoon. Ensimmäisten kauraerien puintikosteudet ovat olleet yleisesti  20-25 % lukuun ottamatta Pohjois-Savoa, jossa kauraa on jouduttu korjaamaan kosteampana. Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa kauraa on päästy puimaan kuivempana, puintikosteus 15-18 %. Kaurasato on jäämässä tavanomaista heikommaksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, osassa Varsinais-Suomea, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Ensimmäisten kauraerien hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 55-60 kg/hl (normaali 52-55) ja rehuviljakelpoisuus on ollut 95-100 %.

Myös kevätvehnän puinnit ovat aivan alussa Etelä-Suomessa (puitu 1-5 %). Pisimmällä kevätvehnän puinnit ovat Etelä-Karjalassa, jossa kevätvehnästä on puitu 20 %.  Puintikosteudet ovat olleet 20-25 %, Etelä-Karjalassa osassa eriä puintikosteus on ollut 18 %.  Kevätvehnäsato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi ja laadultaan heikommaksi Etelä-Suomen rannikkoalueella ja osassa Hämettä. Ainoastaan Etelä-Karjalassa sato arvioidaan hyväksi määrältään ja laadultaan (hehtolitrapaino 80 kg/hl). Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa kevätvehnäsato arvioidaan laadultaan tavanomaista heikommaksi.

Rypsiä voi jäädä puimatta

Kylvöjen pitkittymisestä johtuen rypsikasvustot ovat hyvin eri kehitysvaiheissa. Uhkana onkin, ettei kaikkia rypsikasvustoja saada korjattua. Puinteja on päästy aloittelemaan vasta Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Ensimmäisten rypsierien puintikosteudet ovat olleet 15-20 %. Rypsisato on jäämässä määrältään ja laadultaan tavanomaista heikommaksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa. 

Härkäpavun puinteja arvioidaan päästävän aloittamaan aikaisintaan viikon kuluessa. Etelä-Suomen rannikkoalueella sadosta odotetaan määrältään hyvää, mutta Pohjois-Savossa sato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Laadultaan sadon arvioidaan jäävän tavanomaista heikommaksi usealla alueella.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antaa Terhi Taulavuori puh. 020 747 2475 ja Sari Peltonen (peltokasvit) puh. 020 747 2477.L

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813,  puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 0407092450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi puh. 040 709 2489, Harri Nopanen puh. 043 824 9603
Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
Päijät-Häme, Jari Keränen puh. 0400 665 485, Jukka Miettinen 0400 355 551
Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729

Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:
kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668
laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991
luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130
erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Vierimaa puh. 040 743 3290, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147,Sirkku Koskela puh. 0400 137 124
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970 
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639,  Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428,  puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Arja Mustonen, puh. 0400 203 755, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, puutarha Liisa Pietikäinen, puh. 0400 375 583
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraava, laajemmin kasvutilannetta käsittelevä tiedote  julkaistaan 29.9.
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.