Kasvutilannekatsaus 3.10.2017: Hyvät sato-odotukset murskaantumassa monilla tiloilla maahan

Viime viikon poutasäässä viljojen puinnit etenivät rivakasti. Viljoja on jouduttu puimaan tavanomaista kosteampana, sillä aikaa kuivumisen odotteluun ei ole säiden muuttuessa ennusteiden mukaan tällä viikolla epävakaisemmiksi. Syysviljojen puinnit on saatu loppuun useimmilla alueilla, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen kesken. Lakoontuneissa kasvustoissa on näkynyt tähkäidäntää. Lämpimiä poutasäitä toivotaan vielä ainakin pariksi viikoksi, jotta sadonkorjuutyöt saadaan tehtyä. Jos kasvustojen valmistuminen on vielä pahasti kesken, merkittävää kypsymistä ei ole enää odotettavissa, vaan tilojen tulee tehdä päätös korjataanko kasvusto keskenkasvuisena vai murskataanko maahan.

Kuluneena kasvukautena parhaiten menestyivät nurmet ja aikaisin kylvetyt aikaiset lajikkeet. Aikaisten lajikkeiden suosion arvioidaankin lisääntyvän jatkossa. Kesän sateista ja viileydestä kärsivät eniten myöhäiset lajikkeet, härkäpapu ja öljykasvit. Härkäpapu ja rypsikasvustojen valmistuminen korjuukuntoon on epävarmaa. Maan rakenteen ja ojituksen toimivuuden merkitys ovat korostuneet menneenä kasvukautena. Myöhästyneiden puintien vuoksi syysviljojen kylvöalat supistuivat merkittävästi, mikä aiheuttaa muutoksia ensi vuoden viljelysuunnitelmiin. 

Syysviljojen puinnit lopuillaan

Rukiin puinnit on saatu päätökseen useimmilla alueilla. Etelä-Savossa rukiista on puitu 75 % ja osassa Pohjois-Savoa puinnit ovat vasta puolivälissä. Ruisalasta arvioidaan jäävän korjaamatta osalla Savon tiloista jopa puolet. Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella rukiista jää korjaamatta 10-15 %, mutta muualla maassa vain muutama prosentti. Puintikosteudet ovat olleet yleisesti 20-25 %, Etelä-Karjalassa ja -Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella 30-35 %. Ruissato arvioidaan tyydyttäväksi suuressa osassa maata. Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa sato on määrältään hyvä, mutta Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa välttävä. Ruis on tavanomaista heikompaa laadultaan useilla alueilla, Etelä-Karjalassa ja -Savossa laatu on huono. Uudellamaalla osa ruissadosta saatiin korjattua hyvälaatuisena. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet syyskuun lopussa puiduissa erissä 70-78 kg/hl ja sakoluvut 70-210. Leipäviljakelpoista sadosta arvioidaan olevan 80-95 %, Kymenlaaksossa vain 50 %. 

Syysvehnä on saatu puitua kokonaan useimmilla alueilla, ainoastaan Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa syysvehnästä on puimatta vielä 20 %. Syysvehnästä arvioidaan jäävän puimatta vain 2-5 %, Keski-Suomessa 10 %. Puintikosteudet ovat olleet 20-30 %. Syysvehnäsato on määrältään hyvä Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa, mutta Etelä-Karjalassa ja -Savossa tavanomaista pienempi. Laatu arvioidaan välttäväksi koko maassa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa laatu on huono. Laatua heikentää eniten sadon alhainen valkuaispitoisuus. Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 76-82 kg/hl ja proteiinipitoisuus 10-12,5 %. Sakoluvut syysvehnässä ovat vaihdelleet 100-300. Leipäviljakelpoisuudessa on suuria vaihteluita alueelta toiselle (20-90 %).

Kevätviljoista keskimäärin 75 % puitu

Kevätviljoista pisimmällä ovat ohran puinnit. Rannikkoalueilla ohrista on puitu 95 % ja muualla Etelä-Suomessa 70-85 %. Pirkanmaalla, osassa Savoa, Keski-Suomessa ja Kainuussa ohrasta on puitu 50-60 %. Ohrasadosta arvioidaan jäävän puimatta hitaan tuleentumisen tai kasvustojen tuhoutumisen vuoksi monilla alueilla 5-15 %, Etelä-Savossa jopa 20 %. Ohrasato arvioidaan määrältään hyväksi Lounais- ja Kaakkois-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Muualla sato on määrältään tyydyttävä lukuun ottamatta osassa Pohjois-Savoa, jossa sato arvioidaan välttäväksi. Syyskuun lopulla puidun ohrasadon laatu vaihtelee suuresti alueittain. Kymenlaaksossa ohrasato arvioidaan laadultaan hyväksi, mutta Etelä-Karjalassa huonoksi. Muualla sadon laatuarviot vaihtelevat välttävästä tyydyttävään. Puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti (18-35 %).  Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 60-70 kg/hl (normaali 62-68). Rehuviljakelpoisuus vaihtelee 70-90 %.

Kaurasta on puitu rannikkoalueilla ja Kymenlaaksossa 80-95 % alasta.  Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla kaurasta on puitu 70-75 % ja muualla maassa puolet. Kaurasta arvioidaan jäävän korjaamatta 10-15 % useimmilla alueilla, Pohjois-Pohjanmaalla 20 % ja Pohjois-Savossa jopa 35 %. Syyskuun lopussa puitujen kauraerien puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti (18-39 %). Lakopaikoissa kaura on itänyt monilla alueilla. Kaurasato arvioidaan määrältään hyväksi Lounais- ja Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sadon laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään.  Syyskuun lopussa puitujen kauraerien hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 55-62 kg/hl (normaali 52-55) ja rehuviljakelpoisuus on ollut 85-95 %.

Kevätvehnän puinnit ovat pisimmällä rannikkoalueilla ja Varsinais-Suomessa, jossa on ehditty puida 70-95 % kasvustoista. Muualla puinnit ovat edenneet puoliväliin lukuun ottamatta Pohjois-Savoa, Keski-Suomea ja Pohjois-Pohjanmaata, jossa puinnit ovat alussa tai vasta alkamassa. Itä-Suomessa kevätvehnästä arvioidaan jäävän korjaamatta 25-30 %, muualla korjaamatta on jäämässä 5-10 %. Puintikosteudet ovat olleet 20-30 %. Kevätvehnäsato arvioidaan määrältään hyväksi eteläisimmässä Suomessa, muualla sato arvioidaan keskimääräiseksi tai hieman keskimääräistä pienemmäksi. Laadultaan vehnäsato on useimmilla alueilla välttävä tai jopa huono. Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat olleet 76-80 kg/hl (normaali 77-80).

Viljasadosta on toimitettu tiloilta tähän mennessä vasta pieni osa. Viljatoimitusten arvioidaan olevan pisimmällä Etelä-Savossa, jossa sadosta on toimitettu myyntiin noin puolet. Sopimustuotannon osuus on Etelä-Savossa 75 % sadosta, Uudellamaalla 65 % ja Etelä-Suomen rannikkoalueella 30-50 %. Etelä-Savossa harjoitetaan muita alueita enemmän tilojen välistä viljakauppaa.  

Öljykasveista ja härkäpavusta merkittävä osa jää korjaamatta

Rypsi- ja kevätrapsikasvustot ovat tuleentuneet hitaasti puintikuntoon. Rypsin puinnit ovat pisimmällä Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella, jossa on puitu 70 % kasvustoista. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa rypsistä on puitu 50-60 %. Puintikosteudet ovat olleet alhaisimmat Etelä-Suomen rannikkoalueella (12-18 %), muualla puintikosteudet ovat olleet 15-25 %. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa puinnit ovat aivan alussa. Etelä-Suomessa arvioidaan jäävän korjaamatta 2-15 % rypsialasta.  Maan keski- ja pohjoisosissa rypsikasvustojen kehitys on vielä pahasti kesken. Arviot korjaamatta jäävästä alasta ovat 50 % luokkaa, mutta viljelijät ovat kuitenkin edelleen toiveikkaita puintien suhteen. Uudellamaalla on saatu puitua 70 % rapsikasvustoista ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sekä Etelä-Karjalassa 30-50 %. Puintikosteudet ovat olleet 15-25 %. Etelä-Suomessa arvioidaan jäävän korjaamatta ainoastaan 5-15 % rapsialasta. Kasvustojen keskeneräisyydestä johtuen muualla ei ole toistaiseksi rohjettu antaa arvioita korjaamatta jäävästä alasta. Rypsi- ja kevätrapsisato arvioidaan määrältään hyväksi Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa, mutta välttäväksi Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Rypsin ja rapsin sadon laatu arvioidaan yleisesti välttäväksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi ainoastaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.  

Härkäpavun puinnit ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella, jossa härkäpavusta on puitu 50-80 %. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kasvustoista on puitu noin kolmannes. Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa härkäpavun puintikosteudet ovat olleet alhaisimmat 20-25 %. Muualla puintikosteudet ovat olleet 26-35 %. Kasvustot ovat tuleentuneet hitaasti, joten sadosta on vaarassa jäädä korjaamatta maan keski- ja pohjoisosissa merkittävä osa.  Sato arvioidaan määrältään hyväksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, maan keskiosissa tyydyttäväksi ja pohjoisosissa välttäväksi. Laadun arvioidaan jäävän huonoksi tai välttäväksi usealla alueella. Ainoastaan Uudellamaalla härkäpapusadon laatu on hyvä. 

Syysviljat ja –öljykasvit orastuneet tyydyttävästi

Puintien venyminen pitkälle syksyyn pienensi syysviljojen ja –öljykasvien kylvöaloja tuntuvasti.  Rukiin kylvöala pieneni Etelä-Suomessa 20-50 %. Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella ruisala jäi noin kolmannekseen viime vuodesta. Syysvehnän viljelyala pieneni 20-50 % viime vuotiseen verrattuna Etelä-Suomessa. Etelä-Savossa syysvehnän kylvöaikeista jouduttiin luopumaan kokonaan. Syysöljykasvien viljelyalojen arvioidaan pienenneen 30-50 %, Pohjanmaan rannikkoalueella syysöljykasvien alojen arvioidaan pienenneen jopa 90 %.

Ruis- ja syysvehnälohkot ovat orastuneet hyvin tai vähintään tyydyttävästi koko maassa. Kylvöjen pitkittymisen vuoksi viimeisimpänä kylvetyt lohkot eivät ole vielä orastuneet. Syysviljakasvustoista on jouduttu torjumaan monin paikoin etanoita ja myös juolavehnän torjunta on ollut tarpeen. Syysöljykasvien taimettuminen on ollut hidasta, joten havaintoja taimettumisesta on edelleen vähän. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla syysöljykasvit ovat taimettuneet tyydyttävästi, Etelä-Savossa välttävästi ja Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa hyvin.  

Peltojen syysmuokkaukset ovat aivan alussa useimmilla alueilla. Puintien hidas eteneminen on myöhästyttänyt syysmuokkauksien aloittamista. Kymenlaaksossa ja Kainuussa peltojen märkyyskin on jarruttanut syysmuokkauksia. Etelä-Suomen rannikkoalueella sen sijaan pellot ovat olleet hyvin muokkautuvia.

Laidunkausi päättymässä pian

Laidunkauden arvioidaan päättyvän kahden viikon kuluessa koko maassa. Pakkasyöt voivat katkaista laidunkauden jo aiemmin. 

Syyskuun lämpimien öiden ansiosta säilörehu- ja laidunnurmet ovat tyydyttävässä kasvussa. Etelä-Suomessa noin puolella tiloista päästiin korjaamaan kolmas säilörehusato. Maan keskiosissa kolmas sato korjattiin 30 % tiloista, mutta pohjoisosissa säilörehusadon korjuu jäi kahteen korjuukertaan.

Suuressa osassa maata säilörehun kokonaissato arvioidaan tavanomaiseksi. Osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen, Savon ja Keski-Suomen tiloista kokonaissato jää 5-20 % tavanomaista pienemmäksi kylmästä kasvukaudesta johtuen. Säilörehusato on laadultaan tyydyttävä.

Perunoiden nostot lopuillaan

Siemenperunan nostot on saatu päätökseen Pohjanmaan rannikkoalueella ja muuallakin nostot ovat lopuillaan. Siemenperunasadon määrä ja laatu arvioidaan normaaliksi tai hieman normaalia heikommaksi. Tärkkelysperunasta on nostettu Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla 90 %. Sato arvioidaan laadultaan ja määrältään tavanomaiseksi. Etelä-Pohjanmaalla sadon tärkkelyspitoisuudet ovat olleet tavanomaista alhaisemmat, mikä heikentää sadon laatua.  Varastoperunan nostot ovat edenneet lopuilleen useimmilla alueilla. Varastoperunan nostot ovat eniten kesken Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa sadosta on vielä korjaamatta 30 %.

Sokerijuurikkaan nostot alkoivat viikko sitten Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Satonäkymät vaihtelevat alueittain. Varsinais-Suomessa sokerijuurikassadon määrä ja laatu arvioidaan hyväksi, Etelä-Suomen rannikkoalueella sokerijuurikassato arvioidaan puolestaan tavanomaista pienemmäksi ja Pohjanmaan rannikkoalueella laadultaan välttäväksi.

Omenoiden satokausi parhaimmillaan

Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen omenatarhoissa poimitaan parhaillaan syyslajikkeita Jaspi, Discovery, Collina, Summerred ja Raike. Syyslajikkeiden sato jää tavanomaista pienemmäksi kukkien hedelmöittymisen epäonnistuttua osittain kukinnan aikaisen viileän sään vuoksi.  Talvilajikkeet kuten Lobo ja Aroma ovat vielä kasvamassa kokoa ja saamassa lisäväriä pintaansa. Talvilajikkeita odotetaan päästävän poimimaan lokakuun puolivälin maissa, mikä on kaksi viikkoa tavanomaista myöhemmin. Talvilajikkeiden sadosta odotetaan hyvää määrältään ja laadultaan.  

Varastovihannesten korjuu alkoi sipulin nostolla syyskuun alussa. Sipulin päätuotantoalueella Ahvenanmaalla kasvukausi oli vähäsateinen, mutta kasteluilla pelloilla sipulisato muodostui hyväksi määrältään ja laadultaan. Talvikaalin kasvu on monella tilalla edelleen kesken. Varastovihannesten varsinainen korjuukausi on käynnistymässä lokakuun alussa. Viljelmillä ei kiirehditä sadonkorjuun aloittamista lisäkilojen toivossa. Kukka- ja parsakaalin sekä rapean keräsalaatin satokausi on hiljalleen päättymässä. Nyt korjattavan sadon laatu ja määrä on tyydyttävä.

 

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475 ja peltoviljelyn osalta Sari Peltonen puh. 020 747 2477.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 044 080 4005

ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Elina Valkeinen 040 709 2490
Pirkanmaa, Ritva Tolppa 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) 050 561 8369, Katri Myry 050 518 4611
Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Vilma Kuosmanen 040 742 4729, Kalle Laine 0400 898 663
Erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350

ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147, Sirkku Koskela puh. 0400 137 124, nurmet Sari Harju 040 523 4114  

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, nurmet Juhani Peltola puh. 040 586 0042, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322

ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817  

ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406

ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

ProAgria Pohjois-Savo, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa www.proagria.fi.

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.