Kasvutilannekatsaus 30.8.2016: Sateet keskeyttävät jatkuvasti viljojen puinteja

30.08.2016

Kevätviljojen puinnit ovat vasta alussa Etelä-ja Keski-Suomessa. Kevätviljoista on puitu eniten ohraa, vajaa puolet alasta. Syysviljojen puinnit ovat lopuillaan. Viljojen satonäkymät ovat heikentyneet sateiden myötä. Sadon laatu on kärsinyt monin paikoin kasvustojen ränsistyessä jatkuvissa sateissa. Sateiden toivotaan taukoavan, sillä poutasäätä tarvitaan kipeästi viljasadon pelastamiseksi ja laadun turvaamiseksi. Viljaa on jouduttu puimaan tavanomaista kosteampana. Korkeat puintikosteudet ovat riski viljan itävyydelle ja toisaalta lisäävät kuivatuskustannuksia.

Elokuun sademäärät ovat olleet monin paikoin 1,5- kertaiset tavanomaiseen nähden, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella jopa yli 2,5-kertaiset. Sateita on saatu lähes joka toinen päivä useimmilla alueilla. Eniten sadepäiviä on osunut Etelä-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, jossa on sadellut lähes päivittäin elokuussa. Turunmaan saaristossa sen sijaan on ollut vain neljä sadepäivää elokuussa. Kaikkein märimpien peltojen kuivumiseen puimureita kantavaan kuntoon tarvittaisiin lähes viikon sateeton jakso. Viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä esiintyi hallaa Pohjois-Savossa, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Hallavaurioita ei kuitenkaan havaittu.

Syysviljojen puinnit lähes päätöksessä

Rukiin puinnit ovat lopuillaan suurimmassa osassa maata. Puinnit ovat pahimmin kesken Pirkanmaalla (puimatta 30 %), Etelä-Pohjanmaalla (puimatta 40 %) sekä Pohjanmaan rannikkoalueella (puimatta 75 %). Syysvehnän puinnit ovat hieman rukiin puinteja jäljessä. Sateista johtuen ruista ja syysvehnää on jouduttu puimaan tavanomaista kosteampana. Puintikosteudet ovat olleet 20-25 %. Uudellamaalla, Uudenmaan rannikkoalueella ja Turunmaan saaristossa ruissato on hyvä määrältään ja laadultaan, mutta Etelä -Pohjanmaalla sato on hieman tavanomaista heikompi. Keski-Suomessa sateet ovat heikentäneet sadon laatua. Syysvehnän sato arvioidaan hyväksi Turunmaan saaristossa ja Uudenmaan rannikkoalueella. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaalla syysvehnän sato on tavanomaista heikompi.

Kevätviljoista eniten on ehditty puida ohria. Uudenmaan rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Savossa ohrasta on puitu 50-70 %. Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa puinnit ovat edenneet lähes samaan tahtiin, mutta muualla puinnit ovat vasta alussa. Ohran puintikosteudet ovat olleet 18-30 %. Ohrasadon määrä ja laatu vaihtelevat välttävästä tyydyttävään. Tänä vuonna tilojen ja lohkojen väliset satoerot ovat tavanomaista suuremmat sateiden paikallisuudesta johtuen.

Kauran puinnit ovat pisimmällä Savossa, jossa kaurasta on puitu puolet. Muualla Etelä- ja Keski-Suomessa kaurasta on puitu 10-30 %, Pohjois-Suomessa puinnit ovat aivan alussa. Kauran satoarviot vaihtelevat välttävästä tyydyttävään, laadultaan kaurasato arvioidaan tyydyttäväksi. Puintikosteudet ovat olleet 15-30 %.

Kevätvehnän puinnit ovat edenneet pisimmälle Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Turunmaan saaristossa, jossa kevätvehnästä on puitu 15-30 %. Kevätvehnän puinnit ovat aivan alussa muualla Etelä- ja Keski-Suomessa. Puintikosteudet ovat olleet 20-25 %. Kevätvehnästä odotetaan hyvää satoa Turunmaan saaristossa, muualla sato arvioidaan tyydyttäväksi.

Syyskylvöt jäävät suunniteltua pienemmiksi

Syysöljykasvien kylvöt on saatu tehtyä suunnitellusti Etelä-Pohjanmaata myöten, mutta Turunmaan saaristossa syysöljykasveista saatiin kylvettyä 60 % suunnitellusta alasta. Kylvöaloissa ei tapahtunut kokonaisuudessaan suuria muutoksia edellissyksyyn verrattuna.

Syysviljojen kylvöalat ovat jäämässä suunniteltua pienemmiksi. Puintien hidas eteneminen sekä peltojen pehmeneminen ovat vaikeuttaneet syysviljojen kylvöille pääsemistä. Rukiin kylvöt on saatu lopuilleen Savossa, muualla rukiin aiotusta kylvöalasta on päästy kylvämään vasta pieni osa. Ainoastaan Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa arvioidaan kylvöalojen lievästi kasvavan tähän vuoteen verrattuna.

Lämmin sää jouduttaa nurmien kasvua

Sateet ja ajankohtaan nähden lämpimät säät ovat saaneet säilörehu- ja laidunnurmet sekä odelman hyvään tai vähintään tyydyttävään kasvuun koko maassa. Turunmaan saaristossa päästään korjaamaan kolmas säilörehusato kaikilla tiloilla, muualla Etelä- ja Keski-Suomessa kolmas säilörehusato arvioidaan päästävän korjaamaan 30-40 % nurmialasta. Kolmannen säilörehusadon korjuu on edennyt eri alueilla vaihtelevasti sateista ja peltojen pehmenemisestä johtuen. Pisimmällä kolmannen säilörehusadon korjuu on Turunmaan saaristossa ja Pohjois-Savossa, jossa sadosta on korjattu 25-30 %. Kolmannen sadon laatu arvioidaan keskimääräiseksi.

Suuressa osassa maata säilörehun kokonaissato arvioidaan tavanomaiseksi tai hieman tavanomaista suuremmaksi, mutta tilakohtaiset erot ovat isot tänä vuonna sateiden kuuroluonteisuudesta johtuen. Lapissa säilörehusadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi.

Perunan nostot käynnistyneet hitaasti

Peltojen märkyys on hidastanut perunan nostojen käynnistymistä. Siemen- ja tärkkelysperunoiden nostot ovat aivan alussa Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Peruna on kärsinyt erityisesti Pohjanmaalla liiasta märkyydestä. Peltojen märimmissä kohdissa perunat ovat alkaneet jo mätänemään. Ammattiviljelmillä perunarutto on saatu pääosin pidettyä kurissa, mutta sateet ovat vaikeuttaneet torjuntakäsittelyjen ajoittamista. Ruttopaine on ollut paikoin todella kova ja herkimmillä lajikkeilla lehtiruttoa ei ole kokonaan saatu torjuttua ruiskutuksista huolimatta. Perunasato arvioidaan tyydyttäväksi maan etelä- ja keskiosissa, mutta vain välttäväksi Pohjois-Suomessa.

Sokerijuurikkaan satonäkymät ovat normaalit, Varsinais-Suomessa jopa hyvät.

Rypsi- ja rapsikasvustot ovat tuleentuneet ennakoitua hitaammin, joten puinteja ei ole vielä päästy aloittamaan kuin aivan ensimmäisillä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rypsilohkoilla. Rypsin ja rapsin satonäkymät ovat synkentyneet elokuun sateiden myötä. Myös kaalikoiden runsas esiintyminen toi erityishaastetta kasvinsuojeluun rypsiviljelmillä, eikä satotappiolta pystytty kaikin paikoin välttymään.

Myöhäisemmistä erikoiskasveista härkäpavun puintien ovat käynnistymässä säiden salliessa viikon kuluessa Etelä-Suomessa. Härkäpavun satonäkymät ovat välttävät Uudenmaan rannikkoalueella.

Omenakausi parhaimmillaan

Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan omenatarhoissa on aloitettu syyslajikkeiden Discovery, Summerred, Collina och Jaspi poiminta. Ahvenanmaalla on pian alkamassa myös päärynän poiminta. Ahvenanmaalla syys- ja talviomenalajikkeiden sadosta on tulossa määrältään erinomainen ja laadultaankin hyvä viljelmillä, joilla on voitu huolehtia kastelusta. Ahvenanmaa on kärsinyt poikkeuksellisesti kuivuudesta kesän aikana toisin kuin Manner-Suomi.

Marjojen satokausi jatkuu tunneliviljelmillä, joilta valmistuu pieniä määriä vadelmaa ja mansikkaa pakkasiin asti. Sadekesä on lisännyt viljelijöiden kiinnostusta marjojen tunneliviljelyyn.

Viime viikkojen sateet ovat haitanneet kasvustojen hoitotöitä ja sadonkorjuuta vihannesviljelmillä. Rankimpia sateita saaneilla alueilla Pohjanmaalla vihanneskasvustoja on jopa tuhoutunut veden jäätyä seisomaan pelloille. Kaalikoit vioittivat kesän aikana monin paikoin erityisesti parsakaalikasvustoja, minkä vuoksi satoa on valmistunut tavanomaista niukemmin. Myös muiden kaalien kasvua ja kehitystä kaalikoiden vioitukset ovat hidastaneet.

Varastovihannesten kasvu on kesken lukuun ottamatta sipulia, joiden nostot pelloilla kuivausta varten on aloitettu. Sateet ovat hidastaneet sipulisadon kuivumista, mikä heikentää sadon varastointikestävyyttä. Sipulin päätuotantoalueella Ahvenanmaalla sipulisato jäi tavanomaista pienemmäksi kuivuudesta johtuen, mutta muualla sato arvioidaan vähintään tyydyttäväksi. Tulevien viikkojen sääolot ratkaisevat vielä kasvussa olevien varastovihannesten sadon määrän ja laadun.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antaa Terhi Taulavuori puh. 020 747 2475.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530

ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991 
Kanta-Häme, Vesa Koivula 0407092450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475 
Kymenlaakso, Mikko Kemppi puh. 040 709 2489, Elina Valkeinen puh. 040 709 2490
Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551
Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729 

Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:
kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668 laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991 luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130 erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350

ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092 ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Vierimaa puh. 040 743 3290, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147,Sirkku Koskela puh. 0400 137 124

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, nurmet Juhani Peltola puh. 040 586 0042, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322

ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970

ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh. 0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406

ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428, nurmet Elina Keski-Soini puh. 040 301 2461, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

ProAgria Pohjois-Savo, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, Essi Tahvola, puh. 040 707 1479, Kirsi Tuovinen, puh. 0400 867 400, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraava tiedote julkaistaan 20.9.

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.