Karitsanlihan kulutus kasvussa ja lähestyy tavoitettaan - kilo kotimaista vuodessa

02.07.2018
Kuva: Silja Alamikkotervo

Karitsanlihan kulutus kasvussa ja lähestyy tavoitettaan - kilo kotimaista vuodessa

Suomalaiset kuluttavat lampaanlihaa vuosittain 700 g asukasta kohden, ja siitä lähes 50 % on kotimaista. Lammastoimijoiden tavoitteena on nostaa kotimaisen lampaanlihan kulutusta yhteen kiloon asukasta kohden muutaman vuoden sisällä. - Matalan tuottajahinnan vuoksi tuottajat ovat panostaneet tuotannon tehostamiseen ja monipuolistamiseen. Ammattimainen lammastalous toimii kehittyvän tuotannon pohjalta ja se vaatii asioiden aktiivista mittaamista ja tunnuslukujen seuraamista, sanoo ProAgrian lammastuotannon palvelujen kehittämisestä vastaava lammasasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.

Monipuolinen lammas pitää pintansa

Lammastilojen tilarakenne on edelleen monipuolinen. Suurempien tilojen määrä on noussut ja yhä useammasta yrityksestä vähintään toinen omistaja saa palkkatuloja lammastaloudesta. Uuhimäärä on jatkanut kasvuaan. Tilakohtainen uuhimäärä on 65,6 uuhta. Kolmannes suomalaisista uuhista kuuluu tuotosseurantaan.

Tuotosuuhien määrä nousi yli 20 000. Uuhimäärä oli korkein Etelä-Suomessa, mutta kasvu oli voimakkainta Länsi- ja Keski-Suomessa. Nuorten uuhien määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta niiden karitsointimäärät vähenivät useilla alueilla.

Punnitukset ovat tärkein mittari lammastilalla, mutta paljon punnituksia jää tekemättä tai kirjaamatta. - Tuloksien perusteella voidaan seurata karitsoiden kasvutavoitteiden toteutumista ja säätää ruokintaa. Aikuispainojen avulla voidaan seurata mm. jalostustrendejä. Jokaisella tilalla tulisi olla käytössään vaaka, sanoo ProAgrian toinen lammastuotannon palvelujen kehittämisestä vastaava lammasasiantuntija Kaie Ahlskog ProAgria Etelä-Suomesta.

Karitsoiden kuuden viikon painot hyvässä nousussa

Uuhikohtainen karitsamäärä laski hieman valtakunnallisesti. Vanhemmilla uuhilla se oli 2,27 ja nuorilla 1,49. Korkeimman tuloksen 3,03 karitsaa uuhta kohden saavutettiin ruotsinkielisellä Uudellamaalla. Nuorissa uuhissa korkein syntyneiden karitsoiden määrä oli suomenlampaalla 1,79 karitsaa uuhta kohden.

Karitsoiden kuuden viikon painojen keskiarvo oli valtakunnallisesti suurempi kuin edellisvuonna, nousten 15 kiloon. Karitsatuotoksen avulla kuvataan uuhen vuoden aikana syntyneiden karitsoiden ikäkorjattujen kuuden viikon painojen summaa ja ne ilmoitetaan karitsoimiskertaa kohden vuosikohtaisesti. Korkein tulos oli Varsinais-Suomen ruotsinkielisellä alueella 39,67 kiloa tuotosuuhta kohden.

Kuuden viikon painoissa eniten nousua oli dorsetilla 20,18 kg keskiarvolla, ja aikuispainojen kärjessä oli itä-friisiläinen maitolammas 88 kg painolla. Punnituksella pyritään seuraamaan aikuisten uuhien kehitystä ja tavoitteet siihen määritellään rotukohtaisissa ohjesäännöissä.

Teurastukset ovat arvokasta tietoa

Nettopainokasvu kuvaa karitsan päivässä tuottaman lihan määrää grammoina. Kasvu nousi hieman, kun keskimääräinen kasvuaika pysyi 251 päivässä. Lyhyellä kasvatusajalla säästetään kustannuksissa, mikä parantaa lammastilan kannattavuutta. Teurasprosentti pysyi samalla tasolla, mutta liharoduilla se on yleensä korkeampi kuin alkuperäisroduilla.

Tuotosseurantaan tallennettujen karitsapainojen määrä lisääntyi viime vuodesta. Korkein oli dorsetin 5,56 kg keskiarvo. Tavoitepainoina alkuperäisroduilla pidetään 3-5 kg ja liharoduilla 4-6 kg uuhien koosta riippuen. - Kolmen päivän paino kuvaa ruokinnan onnistumista tiineyden lopulla. Kuuden viikon paino mittaa maidontuotantoa ja karitsan alkukasvamista. Neljän kuukauden paino kertoo karitsoiden kasvukyvystä ja ruokinnan onnistumista. Neljän kuukauden mittausten jälkeen tehdään jalostuseläinvalinnat ja osa karitsoista lähtee jo teuraaksi, sanoo Kaie Ahlskog.

Tuotosseurantatiedot ovat luettavissa tarkemmin ProAgrian sivustolta osoitteesta: www.proagria.fi/lammastulokset. Sieltä löytyvät myös hittilistat.

Lisätietoja

erityisasiantuntija, lammas- ja vuohitilat, Milla Alanco-Ollqvist, puhelin 040 706 0558, milla.alanco-ollqvist@proagria.fi

erityisasiantuntija, lammas- ja vuohitilat, Kai Ahlskog, puhelin 040 073 1811, kaie.ahlskog@proagria.fi

 

sekä alueelliset lammasasiantuntijat

UUSIMAA, PIRKANMAA, VARSINAIS-SUOMI, SATAKUNTA JA HÄME

SEKÄ KYMENLAAKSO JA ETELÄ-KARJALA

E = Etelä-Karjala, H = Häme, K = Kymenlaakso, P = Pirkanmaa, U = Uusimaa

TUOTANTOASIANTUNTIJAT

Kaie Ahlskog, p. 0400 731 811, Marja Jalo-Ryynänen, p. 040 572 8387

tallennukset ja todistukset: Merja Hietamäki, p. 050 345 5449

TALOUSASIANTUNTIJAT

Etelä-Suomi: Anna Turunen, p. 040 595 7543

Länsi-Suomi: Elina Heliander, p. 043 825 1223

INVESTOINTIPALVELUN YHTEYSHENKILÖT

Etelä-Suomi: Osmo Piekkari, p. 040 709 2471 (H), Jarmo Keskinen, p. 0400 461 712 (U), Tatu Rantanen, p. 040 595 1421 (K), Juha Tynkkynen, p. 0400 358 667 (E), Katri Myry, p. 050 518 4611 (P)

Länsi-Suomi: Seppo Jokiniemi, p. 050 66 471

NURMENTUOTANNON ASIANTUNTIJAT

Etelä-Suomi: Asko Laapas, p. 040 721 9991 (E, K), Tuomas Granni, p. 0400 859 339 (H), Esko Havumäki, p. 040 742 4981 (P), Henna Aapro, p. 043 824 9400 (H, K, U), Ville Alitalo, p. 040 148 8996 (H, U)

Länsi-Suomi: Anu Ellä, p. 040 180 1260, Riikka Mäkilä, p. 040 180 1560

 

ETELÄ- JA POHJOIS-SAVO, POHJOIS-KARJALA

TUOTANTOASIANTUNTIJAT

Sari Heltelä, p. 040 593 7528, Jarmo Piiparinen, p. 040 678 4212

MUUT ASIANTUNTIJAT

Etelä-Savo: RUOKINNAN SUUNNITTELU Niina Saastamoinen, p. 040 735 9912, NURMI Anna-Maria Kokkonen, p. 043 825 5371, TALOUS Vuokko Ahonen, p. 040 524 9945

Pohjois-Savo: TALOUS Tuomo Rissanen, p. 040 563 8749

 

ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAA, KESKI-SUOMI,

ÖSTERBOTTENS SVENSKA LANTBRUKSSÄLLSKAP

TUOTANTOASIANTUNTIJAT

Sini Sillanpää, p. 043 825 0526, Milla Alanco-Ollqvist p. 040 706 0558

MUUT ASIANTUNTIJAT

Keski-Pohjanmaa: TALOUS Teemu Kinnunen, p. 040 534 2166,

NURMI Sari Harju, p. 040 523 4114, LUOMU Jari Tikkanen, p. 0400 162 147

Keski-Suomi: TALOUS Hannu Laitinen, p. 0400 321 907,

NURMI Juhani Peltola, p. 043 826 9719

Österbotten: TALOUS Tor-Erik Asplund, p. 050 386 5922

Etelä-Pohjanmaa: TALOUS Marjut Viitasalo, p. 040 353 0227,

LUOMU Essi Tarsia, p. 043 826 6769, NURMI Sari Vallinhovi, p. 040 076 4217

 

OULU, KAINUU JA LAPPI

TUOTANTOASIANTUNTIJAT

Lappi: Johanna Alamikkotervo, p. 043 827 1443

Oulu ja Kainuu: Heini Rautiola (äitiyslomalla), sijaisena Milla Sirviö, p. 043 827 2999

MUUT ASIANTUNTIJAT

Pohjois-Pohjanmaa: LUOMU Anna-Leena Vierimaa, p. 0400 138 733,

NURMI Jari Vierimaa, p. 043 826 6492, TALOUS Esko Viitala, p. 0400 286 033

Kainuu: TALOUS Tarja Poikela, p. 0400 386 274

Lappi: TALOUS Pekka Kummala, p. 0400 260 103

 

ÅLAND

Ålands Hushållningssällskap, p./tel 018 329 644 tai/eller 0457 526 7304, Kerstin Lundberg, kerstin.lundberg@landsbygd.ax

Föreningen Ålandsfåret r.f. (ahvenanmaanlammasta koskevatasiat) Maija Häggblom, maija.h@maijas.ax, p./tel 040 742 8967

Jaa

Artikkelit

  • Hittilistat 2017

    Lammastuotosseurannan yhtenä tuotoksena tulee hitilistat, joita voit käyttää eläinaineksesi kehittämisessä.

Ajankohtaista

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.